Juhannus on jokaiselle suomalaiselle hienoa aikaa. Niin se on myös parille sadalle nuorelle miehellä. Joka juhannuksena nimittäin järjestetään NHL-draft, nuorien lupausten varaustilaisuus. Tällöin monen unelmat käyvät toteen ja he ovat hieman lähempänä paikkaa tarunhohtoisesta NHL:stä. Varaus ei kuitenkaan sido pelaajaa joukkueeseen, mutta harvoin nähdään, että pelaaja täysin kieltäytyisi seuran palveluksista. Tapauksia sattuu vuosittain, tuoreeltaan tulee mieleen Adam Mascherin, Jimmy Veseyn ja Justin Schultzin tapaukset.
Tänä kesänä, koronasta johtuen, asiat ovat vinksallaan. Vielä ei tiedetä edes järjestystä, ketkä varaavat milloinkin. Vuotuinen Draft-combine peruttiin: tapahtumassa selvitetään lupausten fyysisiä ominaisuuksia ja seuroilla on mahdollisuus haastatella pelaajia.
Tässä sarjassa esittelen teille parhaat ja mielenkiintoisimmat lupaukset (Toivottavasti vielä mahdollisimman lyhyesti :D). Kerron nippelitietoa heidän taidoistaan ja potentiaalista. Kyseessä on jääkiekkofanin ja kirjoittajan mielipide, eikä ammattilaispelaajatarkkailijan. Pointtina on tuoda tutuiksi ehkä pimentoon jääneitä lupauksia, joita ei normaalisti seurata Suomesta käsin.
Ensimmäiseksi on luvassa absoluuttisesti parhaat lupaukset minun papereissani. Listan sijoutuksiin vaikuttavat pelaajan taso nyt ja tulevaisuudessa (Potentiaali). Nyt ei ole mietitty joukkueiden tarpeita: tämä lista ei siis tule pitämään varauspäivänä, vaan listan ulkopuolelta nousee nimiä mukaan. Voidaan kuitenkin olla varmoja yhdestä asiasta: Alexis Lafraniere on ykkösvalinta, oli varaaja kuka tahansa. Aloitetaan listaaminen kärjestä.
#1 Alexis Lafraniere, Kanada, Qmjhl 186cm/87kg, Left, Laitahyökkääjä
Käytännössä varma kärkivaraus. Poikkeuksellinen lahjakkuus, jolla suoria heikkouksia ei ole. Teki ensimmäisellä Qmjhl kaudellaan 42 maalia, mutta enemmän pelin- kuin maalintekijä. Omaa kuitenkin hyvän laukauksen. Pelintekotaidoiltaan Draftin paras: hallitsee perussyötöt sekä hieman vaikeammat syötöt. Fyysisesti valmis NHL:ään.
Jos heikkouksia pitää etsiä, niin luistelun räjähtävyys ei ole aivan huippua. Luistelu ei ole huonoa, mutta kaipaisi lisää räjähtävyyttä juurinkin stop&go tyylisesti. Suoraluistelussa hyvä.
Potentiaali on olla joukkueen johtava pelaaja, MVP. Tekee ketjukavereistaan parempia, vaihto kenties sentteriksi edessä? Sentterin paikalla saisi paremmin kiekkoa ja hänen vahvuudet tulisivat esiin.
Pelaajavertaus: Auston Matthews. Matthews on enemmän sniper tyyliä, mutta molemmat vahvoja kamppailijoita hyvillä lajitaidoilla höystettynä.
#2 Quinton Byfield, Kanada, OHL, 194cm/97kg, Left, Keskushyökkääjä
Kanadalainen voitti joukkueensa pistepörssin menneellä kaudella. Valittiin ensimmäisellä OHL kaudella 2018-2019 vuoden tulokkaaksi. Oli voittamassa nuorten mm-kultaa yhdessä Lafranieren ja puolustajalupaus Jamie Drysdalen kanssa.
Kyseessä on iso, voimas ja yllättävän nopea sentteri. Pelintekotaidoiltaan lupauskaartin kärkeä. Laukaus lähtee napakasti suorasta luistelusta, joka on Draftin eliittiä. Ei mikään ketterä tai räjähtävä, mutta vauhtiin päästessä pitelemätön. Kokonsa ja luistelunsa takia loistava puolustamaan ja takakarvaamaan. Voitti 52% aloituksistaan OHL:ssä, joten silläkin saralla hyvä.
Heikkoutena, ja oikeastaan ainoana tekijänä jonka takia hän voisi pudota, on tuo luistelun räjähtävyys. NHL:ssä ei ole samalla tavalla tilaa kiihdyttää, jolloin Byfieldin vahvuudet jäävät käyttämättä. Ja kun tämä tapahtuu, niin jää tehopisteet unholaan.
Potentiaalina pidän hyvää kahdensuunnan johtavan sentterin viittaa. Byfield ei ole pelaajana sellainen, joka tekee ketjukavereistaan parempia, kuten Lafraniere, Crosby tai MacKinnon. Hän on pikemminkin pelaaja, joka tekee tulosta ja on luotettava samaan aikaan.
Pelaajavertaus: Evgeni Malkin. Byfield on ehkä hieman enemmän luotettavampi puolustuspäähän. Paljon yhtäläiksyyksiä Malkinin kanssa kuitenkin on. Molemmat ovat hyviä suojamaan kiekkoa ja jakamaan sitä pienillä siirroilla. Molemmilla napakka laukaus, joka lähtee varsinkin suorasta luistelusta hyvin.
 |
| Draftin kaksi parasta pelaajaa ovat kaukalon ulkopuolella hyviä kavereita! kuva: Sporting news |
#3 Tim Stutzle, Saksa, Del, 184cm/ 85kg, Left, Keskushyökkääjä
Saksan pelaajatuotanto on viime vuosina vilkastunut, samalla kun heidän pääsarjansa taso on noussut.
Tim Stutzle pelasi kauden Adler Manheimissa. 41 peliä tuottivat tehot 7+27, jolla irtosi joukkueen sisäisen pistepörssin 7. sija. Kyseinen Mannheimin joukkue oli siis erittäin kovatasoinen, joten sikäli 18-vuotiaana siellä pelaaminen on kova juttu.
Stuzlen vahvuuksia ovat luistelu ja kiekonkäsittely taito. Hän pystyy pörräämään kulmissa ja vaihtamaan suuntaa erittäin nopeasti. Hän pääsee hyvin puolustajilta karkuun luistelunsa avulla. Kaipaa kuitenkin mielestäni vielä lisää voimaa alakroppaan, jolla luistelun potkua saisi vielä terävämmäksi.
Kiekolla hän on luova ja hänellä on kyky löytää ketkukavereita maalintekopaikoilta. Hyökkäyspäässä Stutzle luottaa luisteluunsa ja pyrkii karistamaan puolustajat kannoiltaa terävillä suunnanmuutoksilla.
Heikkouksena on tuhnu laukaus ja fysiikka. Vaikka hän pelasi kauden miesten seassa on hän silti hieman raakile. Laukaus ei ole aivan mitäänsanomaton, mutta Stutzle voisi käyttää sitä useammin.
Potentiaalin perusteella pidän Stutzlea jopa parempana kuin Byfield, mutta kokonaisvaltaisuuden takia Byfield on toistaiseksi edellä. Stutzella on kaikki työkalut nakuttaa 85 pistettä kaudessa, miksei enemmänkin.
Pelaajavertaus: Artemi Panarin. Näen heissä paljon samaa: hyvä luistelu, pehmeät kädet ja loistava pelisilmä. Kumpikaan ei ole fyysisesti kaukalon vahvimpia, mutta he korvaavat sen loistavalla pelipäällä ja lajitaidoilla.
#4 Jamie Drysdale, Kanada, OHL, 180cm/77kg, Right, Puolustaja
Paukutti pisteitä melkein piste per peli tahdilla OHL:ssä, vaikka hänen joukkueensa ylivoima sakkasi koko kauden ajan. Koko joukkueensa pistepörssissä hän sijouttui sijalle 3.
Drysdale on hyökkäävä puolustaja, jonka suurin vahvuus on luistelu. Hän pystyy nostamaan kiekkoa jalalla yli keskialueen pelkästään luistelemalla. Viivapelaajana hän on moderni, sulavasti sivuttain liikkuva pakki. Vaikea ohitettava 1-1 tilanteissa, koska luistelee takaperin loistavasti.
Puolustussuuntaan hän on kelvollinen, vaikka varreltaan hän ei ole isoimmasta päästä. Hän pystyy katkomaan syöttölinjoja erittäin hyvin, kiitos hänen luistelunsa. Hänen puolustustapansa on moderni: peliasento alhaalla ja mailapainetta vastustajaan.
Potentiaalia: Drysdalella on kaikki eväät olla joukkueen avainpuolustustaja. Hän on erittäin hyvä jokaisella pelin osa-alueella, hän tekee jatkuvasti oikeita ratkaisuja. Kentällä hänellä ei ole kiire.
Pelaajavertaus: Tyson Barrie, molemmat righteja, mutta näen että Drysdalella on enemmän potentiaalia puolustuspäähän. Drysdale on myös varmempi tapaus, mutta paljon samankaltaisuuksia pelaajissa on.
#5 Marco Rossi, Itävalta, OHL, 176cm/81kg, Left, Keskushyökkääjä
Näin aluksi pitää mainita, että Rossi on oma henkilökohtainen suosikkini. Aivan loistava pelaaja, mutta yritän pitää näkemykseni puolueettomana.
Vei koko OHL:n pistepörssin tehoilla 39+81=120. Rossi on erittäin juonikas pelintekijä, jolla on selvästi pistenikkarin vikaa. Tuo kentälle sähköä ja viihdykettä koko 176 senttisen vartensa voimin.
Rossia tarkastellassa pitää muistaa, että hän on melkein vuoden vanhempi kuin esimerkiksi Byfield.
Rossin luistelu on loistavalla tasolla. Hän on erittäin ketterä suunnanmuuttaja, jolla hän luo tilaa itselleen. Hän ei näytä erityisen nopealta, koska hänen tyylinsä luistella on hieman “laiska”. Rossi kuitenkin pääsee puolustajilta karkuun, mutta aina voi parantaa.
Pieneksi pelaajaksi erittäin vahva vääntäjä ja aloittaja. Yllätyin kuinka hyvin Rossi pysyi kiekossa, vaikka paine oli niskassa. Kyse on kuitenkin juniori peleistä, joten suuria johtopäätöksiä on turha tehdä. Hän on kuitenkin fyysisesti vahva kokoisekseen.
Jätin sokerin pohjalle: hänen pelinteko taitonsa. Nyt on oikea aika videon puhua puolestaan. Tässä linkki Rossin kuuden pisteen otteluun marraskuulta. Klipeissä ei näy mitään ihmeelisiä syöttöjä, highlight lätyt jäävät myöhemmäksi, mutta pieniä peliä edistäviä siirtoja nähdään. Klipissä väläytellään Rossin laukausta, mutta mielestäni se on osa-alue jota Rossin pitää parantaa. Rossi osaa peittää syöttönsä loistavasti, mutta vieläkin tehokkaampaa tästä tekisi vaihtoehto laukaukselle. Tarkoitan tällä käytännössä, että aina olisi mahdollisuus, että Rossi tekisi maalin. Nyt hänen peliä on hieman helppo lukea, mutta maailmanluokan laukaus tekisi hänestä astetta vaarallisemman pelaajan ja pelintekijän. Tajusitteko?
Rossi on myös työteliäs puolustussuuntaan. Hän voitti karkeasti 58% aloituksistaan. Hän on takakarvaana hyvä, koska luistelussa on potkua.
Heikkoutena näen hermokontrollin ja jäähyherkkyyden. Hän ottaa typeriä jäähyjä tilanteen ulkopuolelta, mutta laitetaan se nuoruuden piikkiin.
Potentiaalin ylärajana nään Rossin 100 tehopisteen miehenä, mutta pienen kokonsa takia mikään ei ole varmaa. Tämä on juurikin syy, miksi hän on “vaan” viidenneksi paras pelaaja. 10 senttiä lisää pituutta, niin hän olisi toisena listalla. Alle 180 senttisiä huippusenttereitä en montaa ole, mutta Rossin pelitaidot ovat huippuluokkaa. High risk-High reward tyylinen pelaaja.
Pelaajavertaus: Matthew Barzal. Molemmat loistavia luistelijoita, joilla hyvä pelikäsitys ja luontainen taito tehdä peliä. Rossin ratkaisuja ei opita: ne tulevat selkäytimestä.
 |
| Tuttua puuhaa Marco Rossille kuva: TheHockeyNews |
#6 Seth Jarvis, Kanada, Whl, 178cm/78kg, Right, Laitahyökkääjä
Monet jääkiekkoa seuraavat nukkuvat Jarvisin kykyjen kanssa: hän on erittäin dominantti pelaaja.
Hän pelasi verratten heikossa Portelandin joukkueessa. Jarvis esimerkiksi voitti Winterhawksien sisäisen pistepörssin 28 pisteen erolla. Whl on mielestäni paras juniorisarja, koska se on lähimpänä ammattikiekko pelillisesti. Joukkueet puolustavat verrattaen hyvin ja pelaajat ovat erittäin vahvoja. Myös tällä saralla katsoessa Jarvisin 98 pistettä 58 pelin aikana on erinomainen suoritus.
Pelaajana Jarvis on erittäin hyvä pelintekijä. Hän luo paikkoja kovastakin vauhdista. Hänen erityisvahvuus on ketteryys: hän osaa pyörähtää puolustajan paineen alta erittäin nopeasti kulmissa.
Potentiaalina näen olla kärkikentän laituri ja ylivoiman pyörittäjä. Jarvisin ollessa kentällä peli sähköistyy ja tilanteilta ei vältytä.
Pelaajavertaus: Mitch Marner. Kumpikin pienikokoisia rightin puolen laitureita. Kummankin vahvuus on pelinteko nopeasta vauhdista ja niin sanottujen murtosyöttöjen laitto ylivoimalla, jolla luodaan lisää tilaa muille pelaajille.
#7 Lucas Raymond, Ruotsi, Shl, 179cm/75kg, Right, Laitahyökkääjä
Ensimmäiseksi on sanottava, että älkää katsoko Raymondin tehoja kriittisesti. Hän on hyökkäävä pelaaja, joka pelasi kauden aikana neloskentän minuutteja. Vastuun noustessa kasvaa tehot, mutta vastuu on ansaittava.
Raymondia katsoessa huomaa, että kyseessä on erittäin taitava, mutta raakile pelaaja. Hän pystyisi pyörittämään jo kauden alussa NHL joukkueen ylivoimaa, koska eväitä siihen on. Kaksinkamppailuissa on kuitenkin parannettavaa. Se korjaantuu parissa kesässä: salille massaa hankkimaan.
Heikkouksia on juurikin tuo fyysinen voima, tai sen puute.
Pelaajavertaus: William Nylander. Molemmat ovat ylivoimalla elementissään. Uskon, että Raymondilla on edessä samanlainen urakaari: kausi Ruotsissa, jonka jälkeen kausi Ahl:ssä. Ahl kauden jälkeen valmis
#8 Cole Perfetti, Kanada, OHL, 177cm/84kg, Left, Keskushyökkääjä
Erittäin kovat tehot Ohl:ssä. Oli pistepörssin toinen, mutta näen silti heikkouksia hänen pelissään.
Aloitetaan kuitenkin vahvuuksista: Perfetti on jopa paras pelintekijä koko draftista. Osaa rytmittää peliä loistavasti ja syöttää vapaaseen tilaan. Juonikas kiekonkäsittelijä pysyy kiekossa rauhallisesti ja odottaa vapaata tilaa erittäin kärsivällisesti
Osaa myös viimeistellä itse. Laukaus on hyvä ja se on monipuolinen.
Heikkouksia on luistelu. Hän ei ole heikko luistelija, mutta kaipaa lisää nopeutta ja räjähtävyyttä siihen. Hän on hieman laiska pelaaja, eikä anna välillä kaikkea kentälle, edes luistelun muodossa
Näen hänessä kuitenki erittäin paljon potenttiaalia, mutta hän on high risk-high reward tyylinen haku. Monet ovat laittaneet hänet sijoille 3-6, mutta itse en usko tuohon. Hyvä pelaaja, mutta vielä raakile monessakin muodossa.
Pelaajavertaus: Teuvo Teräväinen. Pieniä, peliä rytmittäviä, sentteri-laitureita. Molemmilla napakat rannelaukaukset, hyvät kädet ja kirkas pelisilmä.
#9 Alexander Holtz, Shl, 182cm/83kg, Right, Laitahyökkääjä
Kyseessä on draftin parhaimpia puhtaita maalintekijöitä. Holtz on aika tasapaksu pelaaja: hän on hyvä kaikessa. Omaa hyvän, tarkan laukauksen. Osaa tehdä peliä ja olla näppärä kiekon kanssa.
Heikkouksia ei ole. Hän on yllättävän työtelijäs pelaaja, mutta kaipaisi lisää nopeutta. Hän voisi olla myös hieman fyysisempi, koska aineksia hänellä olisi voimahyökkääjäksi.
Näen potenttiaalina 30 maalin ja 65 pisteen miehen. Ei ehkä liigan paras maalintekijä, mutta oikeiden ketjukavereiden kanssa hyvä pyssy ykkösylivoimaan.
Pelaajavertaus: Kyle Palmieri. Maalintekijöitä tarkoilla laukauksilla molemmat. Eivät tingi puolustuksesta, luotettavia pelaajia molemmat. Vahvoja kamppailijoita, vaikkeivat isoja.
 |
| Holtzin laukaus on painava! kuva: Jatkoaika |
#10 Anton Lundell, LIiga, 185cm/85kg, Left, Keskushyökkääjä
Draftin paras kahdensuunnan pelaaja. Nyt jo valmis puolustavaan rooliin.
Lundellista puhuttaessa ei voi olla toitottamatta kuinka hyvä ja valmis pelaaja hän on. Viisas sentteri, joka pelasi ensimmäiset miesten pelit 16-vuotiaana. Hyvät raamit, pystyy kamppailemaan kulmissa ja maalin edessä.
Lundell ei ole kentän taitavimpia, mutta hän omaa hyvän pelisilmän ja erittäin hyvän laukauksen. Hän ei kuitenkaan ole pisteiden tekijä: tämä puottaa häntä hieman listoilla.
Luistelu on heikkous. Lundell ei ole vauhtiin päästessään hidas, mutta hän ei kentän nopeimpia siltikään. Hän kaipaa lisää räjähtävyyttä lähtöihin. Paikkaa luisteluaan hyvällä pelisilmällään.
Lundell omaa potenttiaalin olla seuran kärkisentteri, vaikkei tehokkain sellainen. Vähintään hyvä kakkossentteri jo parin vuoden säteellä. Aika varma valinta, mutta hyökkäyspään potenttiaali voi pudottaa hänet top-10 ulkopuolella. Jos seura haluaa luotettavan ja varman valinnan, voi Lundell mennä jopa top-5.
Pelaajavertaus: Mikko Koivu. Olisi jääkiekkoromantikolle hienoa nähdä Lundell Minnesotassa. Todella samantyylisiä pelaajia: vahvoja aloittajia ja kamppailijoita. Lundellilla on potenttiaalia olla joukkueen kapteeni. Esimerkillinen nuori mies.
Lopuksi
Seuraava osa koskee sitten mielenkiintoisimpia lupauksia, ketkä eivät mahtuneet top-10 listoille nyt. Hyvää kevään jatkoa, nauttikaahan ilmoista!
Palautetta otan vastaan mielelläni, rustaa kommentti tai tule kertomaan mielipiteesi Instagramissa @rystylatty_blogi. Palautteen kirjoittaminen ei vie aikaa, mutta se kehittäisi minua ja blogin sisältöä! Jos pidit nii kerro kavereille, tehdään tästä yhdessä iso juttu, jookos!
 |
| Logon suunnitteli kaverini, käy katsomassa hänen bloginsa tästä! Also, mun ja tän kaverin tarinablogi on pistetty aluille, pääset lukee sitä tästä! Olisimme kiitollisia, jos kävisitte katsomassa, uusi ja isompi sarja alkaa siellä kesäkuun alussa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti