tiistai 2. kesäkuuta 2020

Onko se ilmoja pidellyt?


Multa on pydetty lisää tälläisiä vapaamuotoisia tekstejä, sellaista ajatuksenkulkua. Mietin aluksi, että kirjoittaisinko syrjimisestä, mutta se on jo "käytetty" aihe, vaikkakin erittäin tärkeä sellainen. Enkä muutenkaan halua tuoda negatiivista energiaa, vaan erottua joukosta positiivisella asenteella. Muistakaa kuitenkin, netissä ja oikeassakin elämässä, että minkäänlainen syrjintä, r*sismi tai kiusaaminen ei ole oikein. Luultavasti tämä pienikin puheenvuoro pahoitti jonkun mielen.

Ajattelin tällä kertaa kirjoittaa kesästä. Tylsä aihe sinänsä, mutta koitan jotain mielenkiintoa tuoda tekstiini. Kesä on aika häilyvä käsite: käsittääkö kesä kesäiset ilmat vai tietyn ajanjakson? Itse aina ajattelen kesän, että se on kesäloma aika, eli kesä-elokuu.

Tykkään matkustella kesäisin. Varhaisin muisto kesäreissuista on, että oltiin lapissa. En oikeastaan muista muuta kuin että kusin lähtöaamuna mökin sohvalle. Olin tuolloin 3-vuotias. Se on jotenkin jäännyt mieleen. Jokaista reissua en ala kertailemaan, mutta yksi on jäännyt mieleen selvästi: Viron matka 2014 (jos muistan vuoden oikein :D). Bussissa oli tukalan lämmin. Sen lisäksi meidän edessä istui kaksi vanhaa mummoa. Ei siinä, mummot on kivoja, mutta näillä kahdella oli obsessio tiekyltteihin. Jokainen kyltti piti lukea: Imatra 34km, Helsinki 150km, Pärnu 64km.. Ja lista vain jatkui. Onneksi suomessa matkatessa oli käytössä kuulokkeet ja netti. Viron puolella vain se oli yhtä helvettiä kuunnella sitä, varsinkin näin lukutaitoisena. Reissulta jäi mieleen erittäin hieno mies, joka vei minut Tallinnan televisiotorniin, kun äitini ei uskaltanut lähteä mukaan. Tämä hieno mies osti minulle vielä suklaalevyn ylhäältä. Myös vanha pariskunta jäi mieleen keiden kanssa juttelimme jokaisella illalisella. Hienoja aikoja, rehellisesti itkin itseni uneen, kun muistui nämä mieleen reissun jälkeen.

Varsinaisia kesäperinteitä ei mulla ole. Juhannuksena NHL draft, josta kirjoitin postauksen sekä täytetyttyjen patonkien teko. Ja ne patongit muuten maistuu erittäin hyviltä. Voisin luvata, että kirjoittasin ohjeen siitä tänne, mutta leivonnan lisääminen tähän sekamelskaan olisi liikaa. Tietenkin yhdeksi perinteeksi voi laskea eliittikisoissa käynnin, joskin se perinne katkeaa luultavasti tänä vuonna, kuten tuo NHL draftin katsominen. Kesän lopulla yleensä järjestettävä KalPan toritapahtumakin taitaa jäädä haaveeksi. Harmi sinällänsä, mutta pitää keksiä soveltavia keinoja.

Viime kesässä oli parasta käydä Sotkamon Jymyn kotipeleissä. Itse peli ja tunnelma oli jo loistavaa, mutta mikään ei voita automatkaa auringonpaisteessa, kun radiosta kuuluu 4,2% mahdollisuudella hyvää musiikkia. Tykkään istua autossa, jopa nautin siitä. En tiedä vielä olenko samaa mieltä suuren road-trippini jälkeen. Siitä kuitenkin (toivottavasti) lisää tulevaisuudessa. 

Täksi kesäksi ei oo hirveitä pläänejä. Töitä, jos vaan voi tehdä, niin teen. Riippuu paljon siitä, että tuleeko paikalle koutsattavia junnuja. Miettikää, että ensimmäinen työpaikkani, missä olen kirjoilla on pesäpallovalmentajan paikka paikallisessa seurassa. Katsokaa vain, niin viiden vuoden sisään olemme superpesiksessä.

Tärkeintä kesässä eivät ole reissut tai hyvä sää. Ne ovat plussaa, mutta ilmankin niitä voi olla hauskaa. Pelkkä rentoutuminen ja lepääminen ovat tärkeää. Loppujen lopuksi onnelisuus on tärkeintä. Sitä ei tee raha, reissut tai muukaan materiaali, vaan se kenen kanssa saat reissata ja olla.

Kiitos, jos jaksoit lukea. Pistähän linkkiä kavereille jakoon.

Psstt.. Kerron tän vain sulle. Täl viikol kannattaa olla hereil, jos tarinat kiinnostaa!


Viisaudenhampaan poisto ja Kouvola

 Jaahas, kuulin huhuja. Suomen blogiskene oikein huusi Rystylättyä takaisin. Alempana luvassa hieman kuulumisia ja muuta turhaa jaarittelua,...