Missä menet KalPa?

Suuri hätä. Vai onko?

Lainatakseni legendaarista Kummeli kohtausta:"Ei tästä tule pojat yhtään mitään". Kieltämättä tämänhetken KalPa aiheuttaa samoja tuntemuksia.

Kaudesta on pelattu hädin tuskin kuudennes, mutta KalPa fanien keskuudessa vallitsee kaaos. Kyllä, peli on sekaisin, mutta niin on muillakin. Sarja sijoitus on kirjoitushetkelllä kahdeksas, mikä hätä silloin olisi? Siksipä pureudun hieman alla KalPan alkukauteen, ja spekuloin tulevaa.

Kauteen lähdettäessä oli jo selvää, että alku kaudella olisi paljon vaikutusta loppukautta kohti. Mietitään lumipalloefektin kautta, nuori joukkue ottaa pataan peräjälkeen, henkinen taakka suureenee, joten voittojen kairaaminen on tuplasti vaikeampaa. Kuvion voi kääntää toistenkin päin: voittoja voittojen perään ja torille. Paljon oli, ja on kiinni Eero Kilpeläisessä. Ja ennenkuin joku tilastoniilo tulee märisemään, että: "Kilpeläinen ei ole omalla tasollaan yhywähää", niin katsotaan hieman KalPan puolustusta. Niin, gloryhuntterit tuskin edes tunnistavat nimeä Valtteri Parikka. Koita siinä sitten torjua kiekkoja, kun puolustus haparoi kuin Tauski perjantai-iltana. Kilpeläinen on sitäpaitsi ollut suurin syy miksi KalPa ei ole viimeisenä.

Voittojen takuumies, Eero Kilpeläinen
Kuva: Jatkoaika

Älä eroa Toma!

Suurin paskalasti lannotaan kuitenkin tulokasvalmentaja Tommi Miettisen niskaan. Ei hätäillä vielä kuomaseni, Miettisen erottaminen tässä vaiheessa olisi erittäin tyhmä teko, miksikö? Kyseessä on eittämättä lupaava valmentaja, kausi on Miettiselle ensimmäinen kokonainen aikuisten sarjoissa. Osasitko sinä ajaa polkupyörää heti? Sitäpaitsi mielestäni suurempi syypää on apuvalmentaja Marko Tuomainen. Entinen NHL-hyökkääjä vastaa papp:sta, puolustusalueenpuolustuspelistä. Jo viime kaudella oli nähtävissä erittäin kuritonta ja aivovammaista puolustuspeliä, tällä kaudella tuo on sentään hieman parantunut. Kehitettävää on, varsinkin hyökkäyksiin lähdöissä. Peli sakkaa yleensä ennen vastustajan sinistä, kun ei ole syöttöpaikkoja  ja päätykiekkoihin reagointi on pielessä. Osasyy on myös joukkueen rakentamisessa. Ainoa rehellinen jalalla kiekko ylöstuova pakki on vasta 18-vuotias nuorukainen, Kim Nousiainen. Nousiaisessa piilee todella kova potentiaali, mutta joukkueen ykköspakiksi hänestä ei vielä ole. Muut puolustajat ovat taas liian hitaita, Parikka olisi periaatteessa ainut joka pystyisi hoitamaan tuota roolia Nousiaisen lisäksi, mutta Parikalla on tapana olla telakalla puolet kaudesta. Hankintalistalle siis oikea kätinen kiekollinenpuolustaja. Ja heivatkaa se Gröndahl jo muualle sieltä.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, KalPan puolustuspeli rakoilee pahimmallaan pahasti
Kuva: TPS

Ylivoima, tai ei sitä voi "ylivoimaksi" sanoa, kun vastustaja pääsee paremmille paikoille. Aivan käsittämätöntä, miten voi hoitaa noin paskasti jonkun homman? Paperilla ylivoimaviisikot näyttävät hyvältä, mutta pelaaminen on yhtä löysää, kun Tauskin vessassa oleva tavara Lauantaina. Tähänkin auttaisi huomattavasti se puolustaja, ja ehkä joku kiva pieni snaipperi, jooko pliiiiis?

Suurin murheenkryyni on maalinteko, kuten aina. Hyökkäyksissä ei olla tarpeeksi röyhkeitä ja paska valuu lahkeeseen maalipaikoissa. Aleksi Klemettiä on kiittäminen, ilman häntä ne vähäiset pisteet olisivat jääneet saavuttamatta. Uskon, että tämä osa-alue korjaantuu samalla, kun saadaan muut, aiemmin esittämäni kohdat korjattua. Kun avaaminen toimii, niin jää enemmän energiaa hyökkäykseen, eikä omiin jäädä pyörimään, josta vastustaja rokottaa.

Hätä ei kuitenkaan suuri, SaiPa, kyllä SaiPa, pysyy sentään takana. Mielenkiintoinen fakta tähän väliin: aina kun SaiPa on ollut jumbo, niin KalPa on ollut mitaleilla. Toivotaan, että SaiPa jäisi myös viimeiseksi, KalPan materiaali kyllä riittää pelaamaan mitaleista, kunhan jokainen puhaltaa yhteen hiileen. Ja kunhan sinne hankitaan se rightin pakki


Teksti oli hieman analyyttisempi kuin yleensä. Pahoittelut niille keitä tämä ei oikein iskenyt, maailmassa on monta muutakin blogia :D

Mallioppilaan puhe jääkiekosta!

Jos joku miettii yksin tietokoneen ääressä, että miten äidinkielestä revitään kymppejä, ohessa mallisuoritus.


Back storyna: meidän opettajamme VIHAA jääkiekkoa, joten kyllä, tein aivan vittuilakseni puheen juuri siitä. Sisältö oli kuulemma timanttia, joten 10- sieltä napsahti.


Lukekaa ja pohtikaa, ja ennenkaikkea "nauttikaa".

Tämä puhe oli osana Äidinkielenkurssia, aiheena oli puhetaito ja lopussa täytyi pitää "vaikuttava"puhe. Se, että miten vaikuttavana pidätte tätä riippuu teistä!

"Hyvät kanssaoppineet ja rakas opettajamme X

Puhe piti pitää intohimoisesta aiheesta, tiedän sen että ketään tämä aihe ei kiinnosta, mutta ainakin vihaatte minua enemmän tämän puheen jälkeen.

En ole paljon väärässä jos väitän että tämä pieni, halkasijaltaan 7,6 cm oleva kumilätkä, on pelastanut monien elämän, myös minun. jos joku ei hoksannut, niin kyseessä on jääkiekko.

Mietitään elämää ilman jääkiekkoa, 90-luvun lama suomessa. alhainen itsetunto, ynnä muu pahuus korjaantui käytännössä vuonna 95. Mitä sillon kävi? tupuhupulupu kenttä painoi ruotsin maanrakoon globenissa ja timo jutila sai nostaa maailmanmestaruuspokaalin ilmaan, tämä oli ensimmäinen kerta suomen historiassa kun näin on käynyt. tästä kohosi suomalaisten itsetunto, kiitos jääkiekon.

Olen kerran kuullut väitteen, että jääkiekkoilijat ovat tyhmiä, missien perään juoksevia panomiehiä vailla moraalia. Jaa-aa sanon minä, Ncaa on yliopistourheilu sarja, siihen kuuluu jääkiekko, ja monia muita lajeja, sarja on erittäin arvostettu yhdysvalloissa. Yliopistoonhan pääsee todellakin jos on tyhmä. tämä missi juttu on yksi vitsi, se että Mikael Granlund sääti jonkun missin kanssa ei tarkoita että koko suomen jääkiekkoliitto pyörisi näiden kumitissien kanssa. Samaan syssyyn voidaan todeta että laulajat ja mallit kuolaavat jalkapalloilijoiden perään, koska Gerard Pique sattuu seurustelemaan Shakiran kanssa. Fakta on vain se että urheilijat, mallit ja artistit liikkuvat samoissa piireissä. Kateelisten ulinaa se vain on.

Jääkiekko on parasta viihdettä. Isot miehet sohivat kepeillään toisiaan, samalla kun pera ja ismo öyhöttävät olvi kolmoset kädessä kotona. jääkiekko yhdistää, mutta jos se on väärin öyhöttää niin jäädään kotiin syrjäytymään ja masentumaan. Osalla se öyhöttäminen kuitenkin menee “välillä” yli. ainakin sitä on hauskaa seurata, jossei muuta. mielestäni esim väkivalta ja rasismi ei kuulu katsomoon, pientä vittuilua vastustajille saa olla, mutta kuten kaikessa: liika on liikaa..

Ettei jääkiekosta tule liian hyvä kuva niin, kyllä, jopa jääkiekossakin on omat huonot puolensa, tappeluita ja turhia pääosumia, joista seuraa monien vuosien lääke- ja päihde helvetti. tämä on kuitenkin marginaalista, todella todella todella harva nykykiekkoilija kuolee varsinkaan jäällä, vaikka peli nopeutuu koko ajan, nyky säännöt takaavat sen että vahinkoja sattuu vähemmän. Entisaikojen “poliisit”, eli tähtipelaajien suojelijat ovat kyllä kärsinnet uran jäkeisistä vaivoista, lähinnä aivotärähdyksistä johtuneista oireista. Suosittelen tähän väliin kirjaa, joka kertoo Tommi Kovasesta, kirjan nimi on kuoleman laakso, käytännössä kirja kertoo Kovasen elämästä aivotärähdyksen, ja vamman kanssa. Toisaalta tämä aivotärähdys ilmiö ei ole vain yleinen jääkiekossa. Nyrkkeilyssä, amerikkalaisessa jalkapallossa ja jopa kouluratsastuksessa päävammat ovat lajin ytimessä. 

Jääkiekkoa voi pelata, siitä voi lyödä vetoa tai tehdä kuten minä, kirjoittaa siitä.  miksi minun tai kenenkään muun pitäisi pelätä sitä mitä rakastaa tehdä? Tulkoot huonot pisteet tästä, pääasia että itse nautin mitä teen, ja kliseisesti: maailmassa eletään vain kerran"

Arttu 2019 :)

Käykäähän lukemassa ajankuluksi muitakin tekstejä ;)