Jotenkin ihmeellistä, miten aiheet vaihtelee kuin sukat viikonloppuisin. Aika on taas koittanut. On minun aikani kertoa viikosta (kuudesta päivästä) Walesissa, idyylisessä Crickhowell nimisessä kylässä. Lampaiden, bussien ja lehmän paskan keskeltä löytyikin oikein mukava paikka, jossa tutustuin moneen erilaiseen, mutta ihanaan ihmiseen. En ole suunnitellut sen hirveämmin, mitä kirjoittelen. Kuvia tuli sentään otettua, joten pientä visiota saatte, että miltä siellä näytti. Suosittelin jokaiselle käymään Briteissä, jos vain mahdollista on tulevan Brexitin takia.
Ensimmäinen päivä alkoi mehevällä aamupalalla, johon kuului roiskeläppä ja patonki. Ei siinä ihmeitä, normaalipäivä, jos ei lasketa lentoemännän vittuilua. Olimme Kuopiossa lentokoneessa juuri ennen lähtöä, kun viereen tulee emäntä. Hän sitten kysäisee, että voisimmekö siirtyä matkakaverini kanssa taakse. Perusteluita kysyessä hän vastasi: "Tarvitsemme kaksi painavaa miestä taakse, jotta kone pysyy tasapainossa". Okei, no siirryimme taakse. Onneksi vitut välitin koko asiasta, mutta joku herkempi-ihoinen olisi varmasti ottanut itseensä ja itkenyt kuten se vauva siellä koneen etuosassa. Helsinkiin saavuttuamme survoimme patongit naamariin. Sivuhuomiona, en ole koskaan edes haaveillut niin kalliista patongista. 10 euroa patongista, tuolla hinnalla syöt Ibossa kaksi päivän pitsaa. Lontoon Heathrowin lentokenttä oli iso. Meinaan siis todella iso, vaikka olimme pienimmässä terminaalissa. Ei se turhaan ole maailman 7. suurin lentoasema. Lopulta odotimme tunnin, että bussi saapuisi. Harmiksemme se oli mersu, mutta sentään joulukoristeet löytyivät. Majapaikkaan saavuttuamme oli vastassa shokki. Ensinnäkin jopa meille Suomalaisille siellä oli liian kylmä. Suihku oli tehty päin persettä. Paikka oli likainen ja siellä oli ties mitä mongolikärpäsiä.
Aamuja aamuja. Muistui mieleen se hemmetin lapinreissu, kun heräsin pakkasesta. Pisti vähän vituttamaan, mutta toisaalta ihmettelemään, että miten ulkona voi olla lämpimämpi kuin sisällä. Kuulin jotain kuiskauksia, että paikan omistaja olisi unohtanut laittaa lämmityksen päälle. Jippii, kivaa vierainvaraisuutta. Älkää ymmärtäkö väärin, Britit ovat todella vierainvaraisia, mutta tässä oli käynyt vain pieni kämmi. Saatiin onneksi viltit seuraavaksi yöksi.
Ensimmäinen päivä lähti käyntiin kirjastolla joka sijaitsee kaupungin ytimessä. Koululta sinne menee noin 3 minuuttia kävellen, tai nopeammin jos ei joka kohdasta kuvaa ottaisi. Kirjastolla oli ohjelmassa "ice breaking activites". Lähinnä siis hiljaa oloa. Joku saattoi rikkoa hiljaisuuden välillä.
 |
| Paikallinen kirkko aivan koulun vieressä |
Ensimmäisen päivän kohokohta oli Harryn, my g:n kuten heillä oli tapana sanoa, järjestämä turistikieros. Mentiin offroad reittiä, mutta hauskaa oli. Taisipa Walesilaiset oppia suomenkielen alkeita tuolla matkalla. Illalla Fish&Chipsejä, joka oli tuolla matkalla ehkä perinteisintä ruokaa, mitä söimme.
 |
| Paikallinen kuuluisuus, Crickhowell Bridge |
Toisena aamuna tilanne oli parempi, ellen olisi melkein oksentanut. Vessat oli täynnä jotain random karvaa. Minulle neuvottiin, etten enää käyttäisi keskinmäistä vessaa. Sanotaan, että tottelin käskyä, joka oli varmaan reissun paras päätös. Aamusta koululle, jossa alkoi paahtaminen workshoppien parissa. Jotain aivan ihme joogaa, jossa ilmeisesti ajateltiin, että pystyt kaikkeen. Söimme pitsat, jotka oli niiin hyviä. Sinne oli tungettu kaikkea, mitä kaapista löytyi. Lihapullia, ranskalaisa, mutta ainakin karvat puuttui. Tässä välissä majapaikkaan oli saatu lämpöä, ja myös sähköt. Pikkulinnut lauloivat, että joku oli paskonut (vahingossa) molempien rakennusten sähköt viallisella adapterilla.
Ja taas seuraavan, erittäin kylmän yön jälkeen oli aika valmistautua Cardiffin matkalle. Bussi ajoi meidät sinne, tässä bussissa oli sentään jalkatilaa. Käytiin luistelemassa, joka oli erittäin kivaa ja eksoottista. Opetimme yhdessä muiden Suomalaisten kanssa uusia ystäviämme luistelemaan. Kaatuiluahan se oli, mutta kaikilla oli hauskaa. Söimme erittäin hyvät letut joulutorilla, jonka jälkeen lähdimme keskustaan. Meikkikaupat ja joku aivan ihme disneykauppa kierrettiin, jonka jälkeen vaateostoksille. Huomaamatta kello oli jo 18, ja pankkitili huomattavasti kevyempi. Cardiff oli niin kaunis kuten koko Walesin maa. Ohessa kuvia tuolta päivältä, kuvista ei välity se tunnelma. Jos suunnittelet matkaa Lontooseen, niin suosittelen pyörähtämään Cardiffissa. Bussissa 3 tuntia on vaivan arvoista. Hieno linna ja kaikki kaupat yhden kadun varrella. Opiskelijakaupungissa yhdistyy niin moderni kuin perinteinenkin Wales, varjopuolena tosin kodittomuus. Hieno paikka, jonne on pakko päästä uudelleen!
 |
| London eye? |
 |
| Tässä on oma lempparini! Tuolla alikulkutunnelissa oli kodittomia |
 |
| Todella kauniita rakennuksia |
 |
| Patsas joka liittyi jotenkin Walesin itsenäistymiseen |
 |
| KARKKIA |
 |
| Suklaan ystävänä nämä Villi Vonkan suklaat olivat tuttuja! |
 |
| Pimeällä kaupunki oli hurmaava! |
'
 |
| Cardiffin pääkatu, jouluväreissä todella upeaa seurattavaa! |
Ja neljäntenä päivänä Arttu nousi sängystä ja meni kouluun tekemään töitä. Overpopulationista, eli ylikansoittumisesta selvisi ties mitä uutta, mutta parasta tuossa päivässä oli illallinen perheessä. Tähän liittyy yksi tarina: Olimme juuri lopettaneet workshopit, kun piti lähteä luokasta. Ajatuksissani kuljen vain siinä käytävää pitkin. En ajatellut, että olisi ehkä hyvä pysyä juuri sen Walesilaisen, nimeltään Will, kanssa kenen luokse olen menemässä. Lopulta eksyin ja pelkäsin kuollakseni. Juoksin koulun ympäri ja näin tuttuja. Willin kaveri, Ben, soitti toiselle kaverille, joka soitti toiselle... jaaaa lopulta onneksi pääsin Willin luo. Söimme, kerroimme omista kulttuureistamme, koska porukkaa oli Unkarista, Italiasta, Walesista ja tietysti Suomesta. Paras iltani tuossa maassa. Niin ihanaa porukkaa <3
Haikeaa, erittäin haikeaa. Viikko oli vierähtänyt erittäin nopeasti. Perjantaina oli vuorossa esitykset omista projekteista. Illalla läksijäisjuhlat, jossa oli tarjolla jos jonkinmoista herkkua. Lopulta oli aika hyvästellä porukka. Päätin, etten itkisi, mutta tiukkaa teki. Niin tiiviiksi tuo porukka liimantui tuon kuluneen viikon aikana. Kamat ja viimeiset tuliaset kantoon ja kohti hotellia. Itku kurkussa olin jo menossa nukkumaan kunnes sain idean. Sanotaan, että tyhmät ideat ovat parhaita ideoita. Tämä oli todellakin kastissamme niitä tyhmiä ideoita. Päätin kutsua porukan kasaan ja lähdimme hotellin vieressä olevaan mäkkäriin. En paljasta tuosta illasta sen enempää, mutta nuo kuluvat tunnit olivat ehkä vuoden parhaimpia. Lentokoneessa väsyneenä pelatun laivanupotuksen jälkeen oli jo viimeisen lennon aika. Pääsin istumaan lähes ohjaamossa, ensimmäisellä penkkirivillä. Jotta reissusta tulisi täydellinen, niin eiköhän yhden seurueemme jäsenen laukku jäänyt matkalle. Ja toki bussi oli ajanut Joensuuhun, kun olimme Kuopiossa. Pientä sekoilua, mutta se kuuluu asiaan.
Reissu oli elämäni kohokohtia, siksi haluankin kiittää aivan fantastisen mahtavaa porukkaa! Tästä jäi niin hienot muistot, joihin tulee varmasti palattua tulevaisuudessa. Ihmiset oli niin ihania. Kerron taas tositarinan sunnuntailta. Olimme matkanneet noin tunnin Lontoosta kunnes pysähdyimme syömään. Tilasimme ruuat Burger Kingistä. Normaalia siihen asti kunnes työntekijä kysyy, mistä olemme kotoisin. Hän oli ihmetellyt kieltämme, hän siis kasuaalisesti vain kysyi mistä olemme. Miten siistiä, Suomessa ulkomaalaisia katsotaan vain vinoon, Briteissä he ovat jonkinlainen saavutus ja hienous! Haluan jo nyt takaisin, joten eiköhän katselemaan lentoja. En kadu hetkeäkään tuossa reissussa, kiitos vielä kerran! <3 Tässä postauksessa on vain murto-osa matkasta, sekametelisoppahan tästä tuli, mutta toivottavasti jotain selveni. Kysyä toki saa, jos lisätieto reissusta kelpaa!
And English part. I want say thank you everyone, for the students and teachers, who hosted us. It´s was so nice to meet you guys. Harry, my g, i miss you already! Hope we can meet someday, is was so fun with you. Thank you Will, it´s was amazing to meet you and your family. Hope to all best for you! Kiitos, danke schön, molte grazie, köszönöm and thank you. Love you guys, keep up the high spirit and trust your self´s. Much love from Finland <3
 |
| What a group! |
psss.. anteeksti köykäisestä tekstistä, mutta jotenkin suomenkieleni on ruostunut nii paljon tässä viikon aikana xdd
